Muokattu 20.12.2023

Oikealla edunsaajalla varmistat tahtosi

”Siis mitä, eikö avopuolisoni saisi henkivakuutuskorvausta, jos minä kuolisin?”, asiakas kysyi. Hän oli uudessa parisuhteessa erottuaan aviopuolisostaan, ja henkivakuutuskorvauksen edunsaajana olivat omaiset.

Kalevan Tuote- ja asiakaskokemuspäällikkö Sini Rakkola joutui toteamaan asiakkaalle, että juuri noin se menisi. Edunsaajana puolisolla tarkoitetaan aina aviopuolisoa. Omaiset edunsaaja tarkoittaa aviopuolisoja ja lapsia.

Olettaen, että asiakkaalla on lapsia, henkivakuutuskorvaus maksettaisiin heille. Avopuoliso jäisi ilman korvausta, jota hän olisi voinut käyttää mahdolliseen yhdessä otetun lainan maksuun tai muihin perheen kustannuksiin.

Lue lisää henkivakuutuksesta

 

”Tämä esimerkki kertoo siitä, että edunsaajaa ei ole muistettu tarkistaa elämäntilanteen muuttuessa. Sekin on tyypillistä, ettei edunsaaja-asiaa aina mietitä niin tarkkaan”, Rakkola kertoo.

Hän korostaa, että henkivakuutuksen edunsaajan määrittely on vähintäänkin yhtä tärkeä asia kuin itse vakuutusmäärä. Rakkolan mukaan valtaosa henkivakuutuksen ottajista löytää itselleen sopivan edunsaajamäärittelyn kolmesta tyypillisimmästä vaihtoehdosta. Ne ovat omaiset, puoliso ja lapset sekä nimetty edunsaaja.

Yleisimmät edunsaajamääräykset

Omaiset

Jos henkivakuutuksenottajana valitset edunsaajaksi omaiset, puolet henkivakuutuskorvauksesta maksetaan aviopuolisollesi ja puolet jaetaan lastesi kesken. Mikäli sinulla ei ole lapsia, korvaus maksetaan kokonaisuudessaan aviopuolisollesi. Jos sinulla taas ei ole aviopuolisoa, niin lapsesi saavat korvauksen.

Mikäli näitä omaisia ei ole, korvaus maksetaan perintökaaren mukaisessa järjestyksessä.

Puoliso ja lapset

Jos henkivakuutuksenottajana valitset edunsaajaksi puoliso ja lapset maksetaan korvaus samalla logiikalla, kuin jos edunsaajaksi olisi merkitty omaiset. Tässä vaihtoehdossa eroa omaisiin edunsaajana tulee vain siinä, jos aviopuolisoa ja lapsia ei ole, niin henkivakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesälle.

”Näissä kahdessa vaihtoehdossa sinun ei välttämättä tarvitse muistaa päivittää edunsaajaa, jos saat lisää lapsia, eroat aviopuolisostasi tai menet uusiin naimisiin. Mutta pitää olla tarkkana, jos sinulla on uusi avopuoliso ja haluat huomioida hänet edunsaajana”, Rakkola painottaa.

Nimetty edunsaaja

Kolmas vaihtoehto edunsaajaksi on edunsaajan nimeäminen. Muista nimetä edunsaaja tunnistettavasti, ettei häntä voi sekoittaa kaimoihin.

Nimetty edunsaaja sopii moniin tilanteisiin. Esimerkiksi avopuoliso tulee erikseen nimetä edunsaajaksi, sillä avopuoliso ei ole lain mukaan puoliso eikä omainen.

Jos haluat, että uusioperheessäsi myös uuden puolison lapset ovat edunsaajia, tulee heidät nimetä edunsaajiksi. Edunsaajamääritelmä "lapset" tarkoittaa vain omia lapsia, ei mahdollisen uuden kumppanin.

”Kun nimeät edunsaajat erikseen, on hyvä kirjata nimien lisäksi myös henkilötunnukset, sillä se nopeuttaa korvauksen maksamista”, Rakkola suosittelee.

Edunsaaja voi myös olla kaukaisempi sukulainen, ystävä, kummilapsi tai järjestö. Voit myös laittaa edunsaajaksi useamman henkilön ja merkitä heidän osuutensa joko euromääräisesti, murto- tai prosenttiluvuilla.

Jos nimetty edunsaaja on kuollut, korvaus maksetaan kuolinpesälle.

 

Lakimies Seppo Mikkola on koonnut 5 kohdan muistilistan, mitä on hyvä muistaa ja ottaa huomioon edunsaajaa miettiessä.

 

• Mieti, kuka edunsaajaksi

Edunsaaja valitaan aina elämäntilanteen mukaan. Helposti tulee ajatelleeksi, että omaiset, eli aviopuoliso ja lapset, on paras vaihtoehto korvauksen saajaksi. On kuitenkin hyvä miettiä, mihin rahaa tarvitaan.

Jos olet naimisissa ja sinulla on alaikäisiä lapsia, kannattaa miettiä, saako henkivakuutuskorvauksen puoliso, lapset vai molemmat. Lapset saavat korvauksen vapaaseen käyttöönsä vasta täysi-ikäisenä. Jos asunnon velkavastuu lankeaa puolisollesi, voi olla järkevää valita edunsaajaksi vain puoliso, jotta perheesi asuminen yhteisessä kodissa voidaan turvata.

Jos taas haluat avittaa aikuisia lapsiasi perintöverojen ja muiden vastuiden maksamisessa, voit ohjata henkivakuutusrahat heille.

• Avopuoliso ei ole yhtä kuin puoliso

Jos merkitset edunsaajaksi puolison, se tarkoittaa aviopuolisoa tai rekisteröityä kumppania, mutta ei avopuolisoa. Jos haluat avopuolisosi edunsaajaksi, kirjaa hänet nimellä ja merkitse myös hänen henkilötunnuksensa.

• Kuolinpesä edunsaajana

Kuolinpesä edunsaajana voi joissain tapauksissa olla verotuksellisista syistä järkevää. Silloin summa maksetaan vainajan pankkitilille, jolloin henkivakuutus tulee pesänselvityksen alaiseksi.

Tällöin menetetään henkivakuutuskorvaukseen liittyvä etu, eli korvauksen suora maksu nimetylle edunsaajalle jo ennen kuolinpesän selvitystä.

• Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa testamentin

Henkivakuutuksen etuna on, että edunsaaja saa korvauksen ilman, että hänen täytyy olla osallisena kuolinpesässä. Mikäli vainajalla on testamentti, henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa sen. Näin ollen testamentti ei vaikuta edunsaajamääräykseen.

Lue lisää testamentista täältä.

• Tarkista edunsaajasi kerran vuodessa

Yleinen virhe on se, että kun henkivakuutus on kerran otettu, niin se unohdetaan. Tarkista edunsaaja vuosittain tai aina silloin, kun elämässäsi tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa edunsaajamääräykseesi. Esimerkkinä lapsia voi tulla lisää, menet naimisiin tai eroat.