Kuka saa henkivakuutuskorvauksen, jos menehdyt?

Henkivakuutuksen edunsaajan määrittely on yhtä tärkeä asia kuin itse vakuutusmäärä. Kun edunsaaja on mietitty huolella, korvaus menee sinulle tärkeiden ihmisten turvaksi.

04.08.2019
Facebook

”Siis mitä, eikö avopuolisoni saisi henkivakuutuskorvausta, jos minä kuolisin?”, asiakas kysyi. Hän oli uudessa parisuhteessa erottuaan aviopuolisostaan, ja henkivakuutuskorvauksen edunsaajana olivat omaiset.

Tuote- ja asiakaskokemuspäällikkö Sini Rakkola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevasta joutui toteamaan asiakkaalle, että juuri noin se menisi, sillä omaiset edunsaajana tarkoittaa lapsia ja aviopuolisoa, ei avopuolisoa. Henkivakuutuskorvaus maksettaisiin lapsille, eikä avopuoliso saisi rahaa, jota hän voisi käyttää yhdessä otetun lainan maksuun tai muihin perheen elinkustannuksiin. Lapset saisivat rahat vasta täytettyään 18 vuotta.

”Tämä esimerkki kertoo siitä, että edunsaajaa ei ole muistettu tarkistaa elämäntilanteen muuttuessa. Sekin on tyypillistä, ettei edunsaaja-asiaa aina mietitä niin tarkkaan”, Rakkola kertoo.

Hän korostaa, että henkivakuutuksen edunsaajan määrittely on yhtä tärkeä asia kuin itse vakuutusmäärä. Edunsaajassa on kyse henkivakuutuksen ottajan oikeudesta: henkivakuutettu päättää, kuka tai ketkä saavat taloudellista turvaa, jos hän itse kuolee. Voit kartoittaa tästä henkivakuutustarpeesi laskurin avulla.

Turvaa aviopuolisolle ja lapsille

Rakkolan mukaan valtaosa henkivakuutuksen ottajista löytää itselleen sopivan edunsaajamäärittelyn kolmesta tyypillisimmästä vaihtoehdosta. Ne ovat puoliso ja lapset, omaiset sekä nimetty edunsaaja.

Jos henkivakuuttaja haluaa edunsaajaksi omaiset, puolet henkivakuutuskorvauksesta maksetaan aviopuolisolle ja puolet jaetaan lasten kesken. Jos näitä omaisia ei jostakin syystä ole, korvaus maksetaan perintökaaren mukaisessa järjestyksessä vanhemmille, sisaruksille tai heidän lapsilleen.

Korvauksen maksu menee samalla logiikalla, jos edunsaajaksi on merkitty puoliso ja lapset. Tässä vaihtoehdossa eroa omaisiin edunsaajana tulee vain siinä, jos aviopuolisoa ja lapsia ei ole, niin henkivakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesälle.

”Näissä kahdessa vaihtoehdossa ei tarvitse muistaa päivittää edunsaajaa, jos perheeseen tulee lisää lapsia tai eroaa puolisostaan. Mutta pitää olla tarkkana, jos kuvioihin tulee uusi avopuoliso ja haluaa huomioida hänet edunsaajana”, Rakkola painottaa.

Henkivakuutuskorvaus avopuolisolle ja muut tilanteet

Kolmas edunsaajamäärittely, eli edunsaajan nimeäminen sopii moniin tilanteisiin. Voi olla, että henkivakuutettu haluaa antaa henkivakuutuskorvauksen esimerkiksi kummilapselleen, ystävälleen tai jakaa sen vaikka tietyillä prosenttiosuuksilla puolison tai avopuolison ja omien ja puolison lasten kesken.

”Tällaisessa tilanteessa henkivakuutukseen kirjataan edunsaajan nimi tai nimet. Henkilötunnuksetkin on hyvä lisätä, sillä se nopeuttaa korvauksen maksamista. Näin elämänmuutokset eivät pääse yllättämään”, Rakkola suosittelee. Voit lukea tästä lisää henkivakuutuksen edunsaajien määrittelystä.

Henkivakuutus on hyvä tapa varautua kuolemasta aiheutuviin kuluihin ja turvata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Laske, mitä henkivakuutus sinulle maksaisi.

Henkivakuutus on hyvä tapa varautua kuolemasta aiheutuviin kuluihin ja turvata läheisten taloudellinen tulevaisuus.

Laske, mitä henkivakuutus sinulle maksaisi.