Kun kuolema vierailee vuokra-asunnossa

Vuokralla asuvat voivat joutua tukalaan tilanteeseen, jos toinen osapuolista menehtyy. Henkivakuutus turvaa vuokranmaksun, ja vuokralainen pystyy yleensä jatkamaan asumista kodissaan. Mitkä siis ovat vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet, jos kuolema yllättää? Antaa asiantuntijoiden kertoa.

16.08.2019
Facebook

Vuokralla asuminen on yleistynyt merkittävästi Suomen kasvukeskuksissa. Se on ollut yleisin asumismuoto Helsingissä jo vuodesta 2013 lähtien, ja viime vuonna Tampere ja Turku seurasivat perässä. Tämä trendi vie Suomea lähemmäksi Länsi-Eurooppaa, jossa suositaan vuokra-asumista asunnon omistamisen sijaan. Ihmiset liikkuvat töiden perässä kasvukeskuksiin hyvien kulkuyhteyksien varrelle, ja rahaa voidaan haluta käyttää enemmän muuhun kuin asumiseen.

Kun tarkastellaan vuokra-asumisen kustannuksia maamme suurissa kaupungeissa, vaihtelua on. Kalleinta on pääkaupunkiseudulla, jossa kaksion mediaanivuokra kipuaa 915 euroon ja kolmion 1 178 euroon kuukaudessa. Tampereella kolmion saa jo pari satasta edullisemmin, 890 eurolla kuukaudessa. Tampereen ja Turun mediaanivuokrat ovat hyvin lähellä toisiaan, kun vielä jokin aika sitten Tampere oli edellä. Kaksion mediaanivuokra Tampereella on 713 euroa ja Turussa 705 euroa kuukaudessa. Oulussa kaksio irtoaa puolestaan 635 euron kuukausivuokralla. Tiedot käyvät ilmi Suomen Vuokranantajien Vuokramarkkinakatsaus 2019 -julkaisusta.

Kuoleman kustannukset saattavat yllättää

Vuokra-asumisen edelleen yleistyessä hyvä kysymys on, miten vuokralla asuvat varautuvat taloudellisesti sekä muuten mahdollisiin kriisitilanteisiin, kuten puolison menehtymiseen. Vuokralla asuminen ei kerrytä omaisuutta, kuten omistusasuminen.

Kun perheestä lähtee toinen maksaja, voi vuokran, elinkustannusten ja tärkeiden vapaa-ajan menojen hoitaminen tehdä tiukkaa. Riittävätkö rahat esimerkiksi lasten harrastuksiin, omaan salikuntoiluun, ravintolassa syömiseen tai johonkin muuhun – ylipäätään itselle ja lapsille merkittävään tekemiseen?

Arjen lisäksi tulevat kertaluonteiset kuolemaan liittyvät kulut, kuten hautajaiset ja perunkirjoitus. Hinta lasketaan usein tuhansissa euroissa.

Henkivakuutus voi olla suuri apu myös henkiseen jaksamiseen.

”Henkivakuutus on helppo keino turvata vuokranmaksu ja elämä surun keskellä. Kun ei tarvitse miettiä, riittävätkö rahat, voi huolehtia perheestä ja järjestää asioita omalla tahdilla”, tuote- ja asiakaskokemuspäällikkö Sini Rakkola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevasta sanoo. Järjestön jäsenenä saat henkivakuutuksen Suomen edullisimpaan hintaan. Laske vakuutuksesi hinta tästä.

Rakkola muistuttaa, että henkivakuutuksen turvin vuokranmaksua voidaan jatkaa, jolloin lähiomaisten asuinympäristö pysyy samana. Lapset voivat jatkaa samoissa hoitopaikoissa ja kouluissa, joten näiltä osin arkeen ei tule suuria muutoksia surun keskellä.

Sopivan turvan määrä riippuu elämäntilanteestasi. Voit kartoittaa oman turvatarpeesi henkivakuutukselle kätevästi laskurillamme.

Mitä tapahtuu vuokrasopimukselle, kun vuokralainen kuolee?

Jos puoliso menehtyy, pariskunnan toista osapuolta mietityttää usein, mitä asunnon vuokrasopimukselle tapahtuu ja meneekö koti alta. Vuokrasopimus ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mitä tapahtuu. Huojennusta tilanteeseen tuo lainsäädäntö, joka turvaa puolison ja lasten aseman.

Jos vain elossa oleva osapuoli on allekirjoittanut vuokrasopimuksen, sille ei tapahdu mitään, vaan vuokrasuhde jatkuu ennallaan, jollei sitä irtisanota. Jos vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, irtisanomisaika on yksi kuukausi.

”Jos sopimusta haluaa jatkaa, puolison kuolemasta on hyvä ilmoittaa vuokranantajalle, koska se voi sopimuksesta riippuen esimerkiksi pienentää vesimaksua”, päälakimies ja 1.9.2019 lähtien toiminnanjohtaja Sanna Hughes Suomen Vuokranantajista sanoo.

Jos pariskunta on tehnyt vuokrasopimuksen yhdessä, siirtyy vuokrasopimus toisen osapuolen kuollessa kuolinpesän ja eloon jääneen puolison nimiin.

”Tässäkin tilanteessa puolison kuolemasta on tärkeää ilmoittaa vuokranantajalle, sillä hän ei automaattisesti saa siitä tietoa”, Hughes muistuttaa.

Sekä kuolinpesällä että eloon jääneellä puolisolla on oikeus valita itsenäisesti, haluavatko he jatkaa vuokrasopimusta vai irtisanoa sen omalta osaltaan. Jos kuolinpesä irtisanoo vuokrasopimuksen omalta osaltaan, siirtyy sopimus kokonaan eloon jääneen puolison nimiin. Jos asunnosta halutaan päästä kokonaan eroon, tulee kuolinpesän ja eloon jääneen puolison irtisanoa sopimus yhdessä.

Tilanteita on vielä yksi: jos menehtynyt osapuoli on tehnyt vuokrasopimuksen yksin, kuolinpesä vastaa vuokrasopimuksesta ja vuokranmaksusta. Tyypillisessä tilanteessa kuolinpesän osakkaita ovat puoliso ja lapset. Asunnossa asuvat perheenjäsenet ovat tällaisessa tilanteessa oikeutettuja jatkamaan vuokrasuhdetta vainajan puolesta.

”Jos perhe haluaa jatkaa asumista, asiasta tulee ilmoittaa vuokranantajalle kolmen kuukauden kuluessa vuokralaisen kuolemasta. Vuokranantaja voi vastustaa vuokraoikeuden siirtoa perheenjäsenelle, mutta se on harvinaista. Jos perheellä on tarve vaihtaa pienempään asuntoon, kuolinpesä voi irtisanoa vuokrasopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla. Mikä tilanne ikinä onkin, kannustan keskustelemaan vuokranantajan kanssa. Se on molempien etu”, Hughes neuvoo.

Henkivakuutus on hyvä tapa varautua kuolemasta aiheutuviin kuluihin ja turvata läheisten taloudellinen tulevaisuus.

Laske, mitä henkivakuutus sinulle maksaisi.