Tutkimus: Suomalaiset eivät varaudu kuolemaan somessa

Kun ihminen kuolee, hänen sosiaalisen median profiilinsa, kuvansa ja videonsa eivät automaattisesti häviä minnekään. Verkossa kummitteleekin runsaasti haamuprofiileja.

Facebook

Puolet suomalaisista ei ole kertonut läheisilleen, mitä sosiaalisia medioita tai digitaalisia palveluita he käyttävät, selviää henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä tutkimuksesta. Ilman tietoa läheisen käytössä olevista tileistä tai niiden salasanoista näitä profiileja ja palveluita on hankala sulkea.

Valtaosalla 15–55-vuotiaista suomalaisista on tili ainakin yhdessä sosiaalisen median palvelussa – vuonna 2015 heitä oli 93 prosenttia. Suomessa kuolee vuosittain 50 000 ihmistä, mikä tarkoittaa, että verkkopalveluihin jää kummittelemaan vuosittain tuhansia haamuprofiileja.

Useimmille netinkäyttäjille ei todennäköisesti ole edes tullut mieleen, miksi omista tileistä tai niiden salasanoista pitäisi kertoa läheisille. Kuolemaan perehtynyttä tutkijaa tämä ei yllätä.

”Kuolema on meille vieras asia, ei sitä arkisia somepäivityksiä tehdessä mietitä”, antropologi ja filosofian tohtori Anna Haverinen sanoo. Hän on tutkinut Turun yliopistossa kuoleman rituaaleja ja vainajan muiston kunnioittamista sosiaalisessa mediassa. 

”Riippuu täysin omaisten aktiivisuudesta ja sometaidoista, mitä vainajan someprofiileille tapahtuu. Osa omaisista ei tule ajatelleeksi koko asiaa.”

Haverinen muistuttaa, että henkilön digitaalinen jäämistö kuuluu jäämistölain piiriin. Suomalaisten verkkopalveluiden on siis huolehdittava, että henkilön digitaalinen omaisuus siirtyy kuoleman jälkeen perikunnalle. Näin toimii esimerkiksi Veikkaus, joka tarkastaa säännöllisesti väestörekisteristä, että sen tilien haltijat ovat edelleen elossa.

Ulkomaalaiset verkkopalvelut voivat toimia toisin.

”Yhdysvalloissa on syntynyt pattitilanteita, jos vainaja on hyväksynyt käyttöehdot, joiden mukaan mitään tietoa ei saa luovuttaa. Omaisilla voi kuoleman jälkeen olla tarve lukea läheisen kirjoittamia tekstejä.”

Nykyään kuolleen läheisen someprofiilin voi sulkea ilman salasanaa.

”Viime vuodesta alkaen jokainen somekäyttäjä on voinut listata Googlen, Facebookin ja Instagramin tileille kaksi läheistään, jotka voivat tarvittaessa hallinnoida ja sulkea profiilin”, Haverinen kertoo.

Facebook-profiilin voi myös muuttaa muistopaikaksi, jolloin nimen yhteyteen ilmestyy sana Remembered. Muistoprofiiliin muutetut henkilöt eivät enää nouse syntymäpäivävinkkauksiin, eikä heitä voi merkitä kuviin.

”Sosiaalisen median algoritmit eivät tunnista kiusallisia tilanteita, vaan saattavat esimerkiksi nostaa edesmenneen läheisen kuvan ystäväpiirin seinälle tai muistuttaa juhlimaan tämän syntymäpäivää.”

Henkivakuutusyhtiö Kalevan YouGov Finlandilla teettämään tutkimukseen vastasi 28.2.–6.3.2017 välisenä aikana 1515 suomalaista.

Lue lisää:

Tiesitkö, että...

50% suomalaisista ei ole tehnyt mitään valmisteluja kuoleman varalle?

Oletko sinä? Aloita hankkimalla henkivakuutus.

Tutustu hintavertailuun

Lue lisää

Lakimies Seppo Mikkola: Testamentistakin voi puhua jo avoimesti
Ennen testamentti oli tabu, jonka tekemisen uskottiin ennustavan pikaista lähtöä. Nyt suhteemme kuolemaan on muuttumassa, sanoo varainhoitoon erikoistunut lakimies Seppo Mikkola.
Nämä ovat yleisimmät testamenttityypit
Testamentti voi koostua monesta eri osasta ja erilaisesta määräyksestä. Mieti ensin, mitä haluat saada testamentillasi aikaan. Kun tiedät tavoitteesi, nämä ovat työkalusi.
Kysyimme ihmisiltä: Uskallatko puhua kuolemasta?
Suomessa ei kuolemasta juuri puhuta. Vakuutusyhtiö Kalevan tekemän tutkimuksen mukaan testamentin tekee vain harva ja parisuhteessa kuolemasta vaietaan. Kysyimme ihmisiltä, mitä he ajattelevat asiasta.